keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Uutta tukkaa ja puhelinta


No niin, huono olo alkaa helpottaa (kuumetta ja eilen tuli kaikki ylös mitä yritin syödä. Yäk.) ja tuli kauhea vimma päästä kirjoittamaan. On ollut ikävä tätä blogia oikeasti ♥ Inhottavaa kun tuntuu, ettei oo aikaa tai sitten kun sitä olis niin on niin paljon kaikkea muutakin tekemistä.

Multa kyseltiin juhannuksesta. Ajatelkaa, kuinka hitsin tylsä mä oon; mä olin vaan kotona Irenen kanssa. Lauantain Irsku oli sitten isänsä kanssa sen porukoilla ja silti mä olin vaan KOTONA :O Mun oli alunperin tarkoitus lähteä yhden kaverin luokse Töysään, mutta se oli sitten justiin sairaana :( Olin ostanut vähän viiniä, mutta tuolla se pullo kököttää kaapissa ja odottaa seuraavaa "biletysintoa".
Kuitenkaan ei harmittanut reissun peruuntuminen yhtään. Oli ihana maata sohvalla ja sattumalta tuli vielä niin mielenkiintoinen elokuvakin: An American crime, joka perustuu tositapahtumiin. Järkyttävä tarina, katsoiko kukaan muu? Mua alkoi niin kiinnostaa se tapaus, että piti käydä Murhainfosta lukemassa lisää. Aivan käsittämätöntä julmuutta ja niin monelta ihmiseltä. Lapsiltakin.

Mun rakkaat lapsukaiset olivat toissa keskiviikkona kotona ♥ Me pelattiin ensin vähän pleikkaria. Oltiin sovittu jo etukäteen, että tunnin saa aina aluksi pelata, mutta sitten tehdään muuta. Ja niin hienosti ne lapset tottelee :) Sitten lähdettiin uimaan ja mun veli ja äiti oli kans mukana. Siellä oli sen verran kylmempää vettä, kuin viime paikassa missä Irene ui ja tällä kertaa neiti ei oikein kunnolla uskaltanut kastautua. Ida ja Aleksi kyllä polskivat senkin edestä ja jopa minä heitin samalla talviturkin pois :O Se on suuri ihme, yleensä menee pitkälle heinäkuuhun ennen kuin uskallan veteen mennä. Vilukissa mikä vilukissa :D
Meillä oli eväät mukana. Lapset maistoivat ensi kertaa elämässään Saarioisten jauhelihapizzaa kylmänä ;) Se on niiin mun herkkuani :) Sitten oli mehua, hedelmiä ja tottakai karkkiakin piti olla. Noi päivät on niin erityisiä, että silloin otetaan ilo irti ja unohdetaan karkkipäivät sun muut :D

Mua harmitti niin paljon, että unohdin kameran kotiin!! Se pirulainen unohtuu oikeasti aina. Varsinkin tollasessa lähtöhässäkässä, kun pitää monta ihmistä laittaa valmiiksi ja varmistaa sata kertaa, että kaikki on mukana :D Ja sillon mä päätin, että myyn sen järkkärin pois ja ostan sillä rahalla itelleni älypuhelimen. Toi kamera on niin hyödytön tälläselle, joka kuvaa vain silloin tällöin. Ja mä tarvitsin uutta puhelinta joka tapauksessa. Päivää ennen, kun kävin ostamassa Lumiani niin meni näyttö ihan sekaisin. Sitä ennen ei pystynyt soittaa/vastaanottaa puheluita, koska kaiuttimesta ei kuulunut mitään. Hyvä puhelin kyllä!

Kamera sai siis uuden omistajan ja mä uuden puhelimen ja vähän piti käydä pitkästä aikaa pyörähtämässä kirpparillakin ;) Ja vitsi mä oon tyytyväinen ostoksiini.

Mä otin ekaa kertaa nyt kuvia tolla puhelimella ja oli tarkoitus laittaa teille kirppisvaatteista kuvia, mutta äsken kun siirsin ne koneelle niin huomasin, että olin pikkusen kiireessä ottanut kuvat :D Kaikki oli jollain tapaa tärähtäneitä. Uusi yritys huomenna. Pitää näköjään vähän harjoitella!

Mutta laitetaan nyt kuvaa edes mun uusista hiuksista :) Niistäkin tulossa oma postaus. Tilasin hiukset tällä kertaa ulkomailta ja nyt oon kyllä tyytyväisempi, kuin koskaan ja ihmettelen ettei löytynyt yhtään suomenkielisiä kokemuksia :O


Huomenna tulee äiti kylään :) Jeee! Eli siis siivotaan hullun lailla joka nurkka :D Se on niin mukavaa, kun se aina touhaa täällä jotain. Joitakin ärsyttäisi se suunnattomasti, mutta mä vaan tykkään kun joku auttaa. Kun yksin pyörittää koko huushollia niin ylimääräiset kädet ovat kyllä kovinkin tervetulleita :)

Nyt telkkarin ääreen vielä hetkeksi.
 ♥

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Irene pääsi talviturkistaan :)


Heipä hei!

No niin, nyt sitä kevyempää kirjoitusta sitten ;)
Joku toivoi talouspostausta jos ei ole liian henkilökohtaista. Mua vähän nauratti kun mietin, että onkohan mikään aihe liian henkilökohtainen tälläselle superavoimelle (lue: liian avoimelle) ihmiselle? ;) 

No, mä voin sen verran sanoa, että kyllä on ollut pieni opetteleminen uuteen rahatilanteeseen. Kun ei olekaan enää sitä toista joka kävi töissä. Kyllähän sitä tulot romahti aika lailla :( Mutta ei auta valittaa. Nyt on pärjättävä vaan vähemmällä sen aikaa kun töitä löytyy. Mähän olen siis ilmoittautunut työnhakijaksi työkkäriin ja ahkerasti vierailen Mol:in sivuilla katsomassa vapaita paikkoja. Vielä ei oo natsannut. 

Jotenkin aivan ahistaa, kun mä en edes tiedä mitä mä haluaisin tehdä. Mikä mä haluan olla isona? Tässä nyt alkaa olla jo aika iso ja silti ei mitään hajua. Onneksi mä en vissiin ole ainut jolla on sama kriisi meneillään.
Opiskelu ois jees, mutta se sisustuskoulu on poissuljettu liian pitkän matkan takia.
Ajattelin sitäkin, että jos syksyyn mennessä en ole töitä saanut niin menisin taas johonkin harjoitteluun. Eipä sillä kyllä mitään juuri tienaa, mutta siinä voisi taas saada hyvin jalan oven väliin ja saisi tehdä jotain mikä oikeasti kiinnostaa :)
Lähihoitajan ammatti mua myös kiinnostaisi. Haluaisin perehtyä mielenterveys-ja päihdepuolelle. Tai sitten lapset ja nuoret. Mä tuun kyllä tosi hyvin lasten kanssa toimeen ja kaikki tenavat yleensä tykkää musta kauheasti. Moni on sitä sanonut :) 


Ähhh, mutta katotaan nyt mitä mä keksin! Kuitenkin kun Irenekin on vielä niin pieni, niin ei mua nyt haittaa vaikka tän kesän tässä kotona sen kanssa vielä olisin. Mutta kohta neiti alkaa olla siinä iässä, kun on jo hyvä saada ikäistään seuraa. Ja kyllähän se nauttii niin lasten seurasta. Kikattaa ääneen aina kun joku lapsi tekee jotain Irskun mielestä hauskaa :D

Eilen muuten Irene oli ihan ensimmäistä kertaa uimassa ♥ Aluksi kun lähdettiin rannalle mä en vielä edes tiennyt uskallanko päästää sitä veteen, kun ilma tuntui lähtiessä sen verran viileältä. No siellä rannalla onneksi paahtoi aurinko ja neitihän konttasi ku viimeistä päivää suoraan veteen jo vaatteet päällä :D Eli sitähän ei olisi voinut pitää sieltä pois vaikka olisi halunnutkin.
Vaatteet vaan pois ja päästin tytön läträämään veteen. Voi toista kun se oli innoissaan, ihana oli katsoa sen riemua.




Voi jess! Ida ja Aleksikin tulee ensi keskiviikkona taas kotiin ♥ Toivottavasti on lämmin päivä niin päästäisiin kaikki uimaan. Täällä on mun yhdellä kaverilla 8 ja 6 vuotiaat lapset ja ne lähtevät sitten meidän mukaan rannalle. Varmasti Ida ja Aleksikin tykkää kun on kavereita :)
Mä otan sitten kameraa mukaan ja teen postausta meidän päivästä.

Sitten vielä lopuksi uusi tuote mihin mä oon ihan rakastunut ♥ Vanhat lukijat tietää mun koukkuni itseruskettaviin ja blogissakin on muutamat itseruskettavat esitelty :)
Nyt löysin taas uuden Ebayn kautta ja tämä on todella suosittua Briteissä:


Saanko esitellä: FakeBake.

Tässä tuli mukana pinkki levityshanska. Tää on suihketta ja levittyy tosi hyvin. Väri tulee heti pintaan joten näkee hyvin mihin tuotetta on jo laitettu :)
Ohjeissa sanotaan, että tunnin vaikutusajalla saa kevyen värin ja kolmen tunnin vaikutusajalla tulee tummempi väri. Tää ei oo kyllä yhtään oranssia vaan todella aidon näköisen rusketuksen saa. Mä voisin laittaa joku päivä ennen-jälkeen kuvia. Niistähän sen vaikutuksen ja tehon parhaiten näkee. Hintaa tällä oli 15e. Halpa hinta, koska pullossa on 250ml ja on todella riittoisaa :)

Mutta FakeBake taisi kuulkaa kiilata itseruskettavien ykköseksi! Mulle on tärkeää saada väri pintaan nopeasti. Suihkun jälkeen levitys ja tunnin päästä mulla on jo kaunis kullanruskea väri pinnassa. Ei tarvii stressata sitä, että pitäis maata koko ajan auringossa, ettei oo kuin kalkkilaivan kapteeni. Ja mä kun en millään rusketu! Mä joutusin olla tuolla auringossa 24/7, että jotain tapahtuisi.
Mä kadehdin niitä jotka ruskettuu samantien, kun vähän aurinko pilkottaa! Mun iskä ja veljet on sellasia, mutta mulla ja äitillä on punapigmenttiä joka vaikuttaa asiaan. Tylsää :(

Ps. Kirppislöytöjäkin toivottiin ja niitä kyllä tulee kunhan pääsen taas sinne penkomaan :D Mä en oo nyt käynyt pitkään aikaan, mutta tässä kuussa pitää käydä vähän katsomassa Irenelle lisää kesävaatteita. Irsku on pötkähtänyt taas niin yhtäkkiä, että iso kasa vaatteita jäänyt pieneksi.

Nyt mä alan siivota, kun täällä on joku pyörremyrsky selvästi pyörinyt,
mukavaa päivää kaikille ♥

torstai 5. kesäkuuta 2014

Aurinkoa päivääsi!


Nyt mä kuulkaa tajusin vasta miksi mulla on motivaatio blogin kirjoittamiseen kadonnut ihan tyystin. Aikaisemminkin oon muistaakseni asiasta maininnut, mutta nyt se pomppasi jotenkin taas selvästi mieleen...Tästä on tullut aivan liikaa pelkästään tuota huostaanottoa käsittelevä blogi. Ja koska kyseessä on raskas asia niin välttämättä ei huvita edes avata koko sivua! Välillä on todella terapeuttista ja jopa mukavaa kirjoittaa asiasta, mutta kuten jokainen varmaan ymmärtää ei sitä aina jaksa millään.

Jotenkin tuntuu, että lukijoita kuitenkin kiinnostaa tämä asia ja tottakai. Ymmärrettäväähän se on ja toki mä myös asian haluan jakaa. Mutta nyt mä ajattelin, että aina kun ei mitään uutta ole tapahtunut, niin kirjoittelisin ihan vaan tästä arjesta ja muista mua kiinnostavista asioista. Ainahan ne jotka ovat täällä pelkästään lasten asian vuoksi lukemassa voi ne skipata :)

Tääkin asia on varmaan ihan vain mun omassa päässä :D Siis se, ettei ketään lukijaa kiinnosta muu kuin huostaanottoasiat...Itsehän mä tämän olen sellaiseksi muuttanut :) 
Mutta mä uskon, että jaksaisin taas kirjoitella PALJON useammin, kun aiheet olisivat vähän kevyempiä.

Kesätukka :)
Kyllä kuulkaa on sitten ihana ilma! :) Mä kyllä niin nautin tästä auringonpaisteesta ja siitä, että saa hääriä ulkona. Meillä on tosi kiva piha tossa onneksi, missä on helppo olla Irenen kanssa. Pitää laittaa vaikka muutama kuvakin siitä joku päivä :)

Nyt kahvikuppi kouraan ja Irenen kanssa sinne istuskelemaan!

Aurinkoista päivää ihan jokaiselle ♥